Facebook Instagram Youtube Hraks in english

Enemmän mahdollisuuksia hyvään elämään.

Puh. 019 778 3000 | Ota yhteyttä

Asiakkaat ja valmentajat kehittävät yhdessä työpajatoimintaa

Asiakkaat ja valmentajat kehittävät yhdessä työpajatoimintaa

Ohjaaja ja asiakas toimivat työparina

Hyria säätiössä vannotaan yhteisen kehittämisen nimiin. Perinteinen, johtajien suunnittelema ja henkilöstön toteuttama työpajojen asiakkaisiin kohdistuva kehitystoiminta on heitetty romukoppaan.

-Työtapoja kehitetään osana jokapäiväistä toimintaa.  Asiakas on paras asiantuntija henkilökohtaisten tavoitteidensa saavuttamisessa, toimialapäällikkö Katja Berg kertoo.

Yhteiskehittämisessä työpajatoiminnan asiakas ja ammattilaiset kehittävät yhdessä toimintaa. Kehittämisessä korostuu luottamus, vastavuoroisuus, kumppanuus ja hierarkian madaltaminen.  Yhteiskehittäminen on prosessi, jossa sekä asiakas että ammattilainen oppivat. Muutoksia tapahtuu ammattilaisuudessa, asiakkaan asemassa, johtamisessa, palveluiden järjestämisessä, toteuttamisessa ja päätöksenteossa. 
Menetelmä vaatii uudenlaista ajattelua ja asennoitumista sekä henkilökunnalta että asiakkailta. Se edellyttää vastaroolien, esimerkiksi ohjaaja-ohjattava tai ammattilainen-asiakas, tunnistamista, purkamista ja uudelleen muotoutumista. 

-Yhteiskehittämisen aineksia on käytetty aiemminkin toiminnassamme. Olemme panostaneet koko organisaatiossa tapahtuvaan yhteiskehittämiseen erityisen vahvasti vuoden 2018 alusta lähtien. Kehityksen painopisteenä on ollut asiakkaiden äänen kuuluville nostaminen, Katja Berg kertoo.

Päivittäisessä toiminnassa ohjaaja ja asiakas toimivat työparina. He suunnittelevat yhdessä päivän sisällön ja aikataulut.  Asiakkaat voivat myös halutessaan vetää valmennuksia ja kursseja, ja tuoda näin omaa osaamistaan esille.

Yhteisinä vaikuttamisen hetkinä toimivat talokokoukset, joihin osallistuvat sekä henkilöstö että asiakkaat. Lisäksi asiakkailla on omia kokouksiaan. Säätiön asiakkaat osallistuvat henkilöstön rekrytointeihin ja asiakaspalautekyselyiden purkuun. Asiakkaat ovat mahdollisuuksien mukaan mukana kehittämistapaamisissa ja kokouksissa. 

Parhaillaan rakennetaan palvelumuotoilun keinoin palvelutarjotinta, jonka suunnitteluun osallistuu edustajat jokaisesta yksiköstä.  Myös rakenteellisia rajoja on purettu, lähes kaikki tilat ovat kaikkien käytössä. Myös yhteistyökumppanit ovat tervetulleita työskentelemään säätiön tiloihin.  

Työpajoille asiakkaita lähettävät tahot ja yhteistyökumppanit on haastettu mukaan yhteiskehittämiseen. 

-Yhteiskehittäminen on herättänyt innostusta ja uteliaisuutta. Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että toimintaa kehitetään tähän suuntaan. Moni on sanonut, että näinhän se kehittäminen pitääkin tehdä, Berg kertoo.

-Yhteinen kehittäminen on vaikuttanut myös siihen, että olemme saaneet entistä paremmin tuotua verkostollemme esiin työmme vaikuttavuutta sekä työtapaamme, hän jatkaa.

Työtapojen muutos vaatii aikaa

-Jokainen ammattilaisemme on erilainen koulutuksen, kokemuksen ja työtavan suhteen.  Henkilöstömme on prosessin eri vaiheissa. Yhteiskehittämisen matkaa tehdään yhdessä keskustellen, pohtien ja oivallusten kautta, asiakkaat ja ammattilaiset yhdessä.  Olemme käsitelleet yhteiskehittämisen toimintatapaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Koko ajan löydämme enemmän uusia tapoja toimintamme kehittämiseen, Berg miettii.

Keskeisintä on kohtaaminen 

-Säätiön henkilöstössä on kokeneita ja osaavia ammattilaisia, joille tämä työntekemisen tapa on hioutunut huippuunsa. Henkilöstön näkökulmasta yhteiskehittämisellä on positiiviset vaikutukset ja parhaimmillaan se voimaannuttaa ja lisää oman työn merkittävyyttä, Berg kehuu.

-Työyhteisömme on oivaltanut, että paluuta vanhaan ei enää ole, yhteiskehittäminen on ainoa oikea vaihtoehto. Tämä on se tapa millä saadaan aikaan tuloksia ja vaikuttavuutta, hän tiivistää.

Yhteiskehittämisen tunnelmia:

Polkuja-tapahtuma

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email