Facebook Instagram Youtube Hraks in english

Enemmän mahdollisuuksia hyvään elämään.

Puh. 019 778 3000 | Ota yhteyttä

Empatia on avain yhteistyön lisäämiseen

Empatia on avain yhteistyön lisäämiseen

Aivotutkija Katri Saarikivi pureutui Valtakunnallisilla Työpajapäivillä 10.4. pitämässään esityksessään empatian olemukseen. Erityisiä haasteita ihmisten kanssakäymiseen tuo koneiden välityksellä viestiminen.

Saarikivi luonnehti ihmistä työkaluja valmistavaksi, sosiaaliseksi eläimeksi. Jotta ihmiset ovat selvinneet, heidän on jo kolme miljoonaa vuotta sitten pitänyt oppia valmistamaan työkaluja ja tehdä asioita yhdessä. Kaikki parhaimmat saavutukset ovatkin yhteistyön tulosta. Kaikki kulttuuri ja tiede elää ja kehittyy vain, jos se elää meidän välisessä vuorovaikutuksessa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen perusta on empatia.

Saarikivi määritteli työnteon ongelman ratkaisuksi. Mitä paremmin ymmärrämme toisiamme, sitä paremmin voimme tehdä töitä yhdessä. Saarikivestä työnteossa korostuu se, että ihmiset ovat merkityksellisiä toisilleen. Siksi työllä on iso asema ihmisten elämässä. Saarikivi näkee, että työn pitäisi olla ihmisten perusoikeus. Työ myös pitäisi nähdä laajemmin kuin vain palkkatyönä.

Se, että koneita kehitetään ja käytetään yhä enemmän, muuttaa työn merkitystä ihmisille. Kuvaamalla sen, mihin koneet eivät pysty kuvataan samalla se, mihin ihmistä työelämässä tarvitaan. Ihmisellä on, toisin kuin koneilla, kyky empatiaan, merkityksenantoon, luovaan ajatteluun ja oppimiskykyyn. Empatia on vaikea taito koneille opetettavaksi. Saarikivi lohduttaakin, ettei yksille aivoille tarvitse ladata näin laajaa kuormaa. Riittää, kun työelämässä on ihmisjoukko, jolla on yhdessä tarvittavat ominaisuudet. Ajattelun kuorman jakaminen kannattaa, sillä tutkitusti ajattelu ja luova ajattelu toimivat parhaiten jaettuna toimintana.

Mitä paremmat empatiataidot tiimillä on, sitä parempaa yhteistyö ongelmanratkaisussa on. Empatia on ihmistajua, eli kykyä tajuta toista ihmistä, asettua hänen asemaansa ja tehdä empaattisia tekoja. Ihmiset yleensä nauttivat toisten auttamisesta; esimerkiksi hyvätekeväisyyttä harrastavat ovat onnellisempia ja elävät pidempään.

Saarikivi kertoo, että tiimeissä, joihin kuuluvien ihmisten aivojen rytminen toiminta synkronoituu, suoritukset paranevat. Johtajaksi valitaan aivotutkimuksen mukaan se, joka osaa synkata aivojensa rytmit toisten rytmiin. Empatiassa onkin toisiin ihmisiin vaikuttamisen puoli. Siihen ihmiseen myös luotetaan, joka pääsee parhaiten kiinni toisen omaan rytmiin.

Empatiaa voidaan myös lisätä. Saarikivi mainitsee keinoiksi samassa rytmissä olemisen esimerkiksi musiikin avulla, riittävän pitkäaikaisen kosketuksen sekä kaunokirjallisuuden, joka ruokkii mielikuvitusta. Empatiaa lisää se, kun ihmiset löytävät yhteisen asian, mistä he pitävät. Nämä kaikki ovat haasteellisia työelämässä, jossa viestitään yhä enemmän tietokoneiden välillä. On tutkittu, että empatia vähenee, kun viestitään tekstipohjaisesti koneiden välityksellä, koska tunteiden jakaminen puuttuu. Hymiö tekstissä on vähäinen tunneilmaus verrattuna tunteisiin, kun ihmiset kohtaavat oikeasti toisensa.

Nykyään koneillekin on jo opetettu tunteiden tulkitsemista kuvista ja kirjoittajan kirjoitustyylistä.

Saarikivi kuitenkin lohduttaa, että robottien empatian raja tulee vastaan: koneen on vaikea jakaa kokemuksia, koska sillä ei ole kokemuksia. Näin ollen koneet eivät pysty siihen, mikä tekee työelämästä merkityksellisen ihmiselle. Tulevaisuuden työelämässä pärjää parhaiten olemalla ihminen.

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email