Facebook Instagram Youtube Hraks in english

Enemmän mahdollisuuksia hyvään elämään.

Puh. 019 778 3000 | Ota yhteyttä

Rasisimi = valta + ennakkoluulot

Rasisimi = valta + ennakkoluulot

Sophia Wekesa herätteli Valtakunnallisten Työpajapäivien kuulijoita rakenteellisen rasismin havaitsemiseen ja toi esiin keinoja asioiden muuttamiseksi.

Asioita voi muuttaa, kun tarkastelee omia sokeita pisteitään. Me emme välttämättä esimerkiksi havaitse, miten oma etuoikeutettu asemamme voi viestittää toiselle ihmiselle, ettei hän ole tervetullut.

Ihmisellä on vähän kykyä tunnistaa kulttuurisia tekijöitä. On yleistä ajatella ”me vastaan ne”.

Wekesa kertoi, että yritämme usein häivyttää ihmisten välisiä eroja etsimällä yhden, kaikille sopivan toimintatavan. Hän neuvoo, että riittää, kun tunnistamme erilaisia kulttuurisia tapoja. Niitä ei tarvitse arvottaa keskenään. Kun hyväksyy toisen kulttuurin, hyväksyy sen, että toinen voi tulla mukaan toimintaan ja olla siinä oma itsensä.

Wekesa teki kolmisen vuotta kulttuurisensitiivistä nuorisotyötä Tyttöjen talolla. Aluksi työtä kutsuttiin monikulttuuriseksi tyttötyöksi. Kulttuurisensitiivinen sana tuntuu kuitenkin paremmalta, koska se kuvaa enemmän toiminnan laatua. Samoin anti-rasistinen toiminta –nimi kuvaa paremmin käytännön työtä.

Omat toimintatavat pitää tunnistaa

Hän korosti, että kaikkiin kulttuureihin kuuluvat arvot ja normit. Meidän pitää kuoria ihmistä kuin sipulia, jotta tiedämme, millainen ihminen hän on ja mitä hän arvostaa. Meidän pitää tuntea myös omat toimintatapamme ja arvomme; se on parasta kulttuurisensitiivistä toimintaa. Omat arvot ja toimintatavat voi sanallistaa.

Mitä on kulttuurisensitiivisyys? Ajattelemme, että ihminen on yksilö. Kulttuuri tuo merkityksiä ihmisiin. Nuorisotyön ammattilaisen tehtävä on rakentaa hengittävää tilaa, jotta nuori voi tuoda esiin, mitkä asiat hänelle omassa kulttuurissaan ovat merkityksellisiä ja mitkä merkityksettömiä sekä mitkä luovat ristiriitaa.

Wekesa kysyi, mitkä asiat luovat mahdollisuuksia osallistua? Anti-rasismia on tutkittu paljon, mutta tuloksia ei ole vielä paljoa tuotu arkiseen nuorisotyöhön. Passiivisuus ei riitä, jos haluamme muuttaa rasistisia rakenteita. Meidän pitää olla pro-aktiivisia, jotta asiat muuttuvat.

Toiset ovat etuoikeuttuja

Hän kertoi, että kun me puhumme rakenteellisesta rasismista, meidän pitää puhua myös etuoikeuksista. Ihmisellä, joka pystyy näistä asioista keskustelemaan ilman, että se menee tosi paljon nahan alle, on hyvin etuoikeutettu. Hän on etuoikeutettu suhteessa taustaan, luokkaan ja sukupuoleen.

Esimerkiksi se on rakenteellista rasismia, että valkoihoisuus on näkymätön normi. Kun puhumme ihmisestä, tarkoitamme valkoista miestä tai naista. Jos hän on jonkun muun värinen, se aina mainitaan erikseen esimerkiksi lehtijutuissa. Wekesa korostaa, että valkoisuus on ihonväri ja etninen ryhmä siinä missä ruskeakin ihonväri. Valkoisuuden etu on se, että arjessa voi olla miettimättä sitä. On etuoikeus, voiko miettiä vai olla miettimättä rasistisia asioita. Esimerkiksi ihonväriltään ruskea ei voi valita, miettiikö ihonväriään vai ei, koska se tulee esiin arjessa.

Vertaisen puhe vaikuttaa

Wekesa toi esiin, että on jokaisen, myös etuoikeutettujen, tehtävä toimia yhteiskunnallisen epätasa-arvon vähentämiseksi. Jossakin asiassa etuoikeutettuna olevat voivat vaikuttaa epätasa-arvoisuuden vähentämiseen vaikuttamalla omassa ryhmässään, muiden etuoikeutettujen kanssa. Yhtälailla epätasa-arvoa kokevien ei kannata ripustautua kiinni epätasa-arvoisiin kokemuksiinsa, vaan niistä kannattaa yrittää päästää irti.

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email