Facebook Instagram Youtube Hraks in english

Enemmän mahdollisuuksia hyvään elämään.

Puh. 019 778 3000 | Ota yhteyttä

Yhä useampi siirtyy Hyrian työpajoilta koulutukseen

Yhä useampi siirtyy Hyrian työpajoilta koulutukseen

Kirsi Seppälä

Yhä useampi nuori siirtyy Hyria säätiön työpajasta ammattioppilaitoksen koulutukseen. Säätiöltä koulutukseen siirtyvien määrä on kasvanut 26 henkilöllä vuodesta 2017 vuoteen 2018. Vuonna 2017 työpajoilta koulutukseen siirtyi 81 henkilöä ja vuotta myöhemmin 107 henkilöä.

Opintonsa ilman syytä keskeyttäneiden määrä on vähentynyt Hyria koulutuksessa 15 henkilöllä. Vuonna 2017 opintonsa ilman syytä keskeytti 187 henkilöä. Vuonna 2018 näitä keskeyttäneitä oli 172. Lukuihin eivät sisälly esimerkiksi äitiysloman tai armeijan vuoksi opintonsa keskeyttäneet.

Hyria säätiö tuottaa yhdessä Hyria koulutuksen kanssa Hyvinkään ja Riihimäen alueen kouluttautumista ja työllistymistä tukevat palvelut. Hyria säätiön tehtävänä on edistää työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Säätiö toimii Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueella.

Hyriasta tukea nivelvaiheeseen

Hyria säätiö ja koulutus ovat kehittäneet yhteistyötään, mikä auttaa asiakkaita liikkumaan Hyrian palvelusta toiseen.

– Tuen nuoria, jotka siirtyvät työpajoilta koulutukseen. Ohjaan nuoria tutustumaan eri aloihin ja tekemään alanvalintatestejä. Tarkoituksena on saada nuoret jouhevammin koulutukseen ja tukea, jos jo koulutuksessa oleva nuori uhkaa pudota sieltä. Koulutuksesta voi mennä työpajajaksolle ja tulla takaisin koulutukseen, työvalmentaja ja työpajatoiminnan kehittäjä Kristiina Kauranen kertoo.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisen myötä myös muualla kuin koulussa hankittu osaaminen tunnistetaan ja hyväksytään osaksi tutkintoa.

-Osa opiskelijoista tekee näyttökokeen jo työpajajakson aikana, mikä voi toimia ponnahduslautana opintojen suorittamiseen kokonaan. Kun on jo oltu näytössä ja opettajakin on tuttu, nuoren kynnys mennä opiskelemaan koko tutkinto madaltuu, Kauranen kuvailee.

Häppening-päivillä jaetaan koulutuksista tietoa ja ovet auki -päivissä nuori voi tutustua haluamaansa alaan. Jos Hyria koulutuksen korttikoulutuksissa, esimerkiksi hygieniapassikoulutuksessa, on vapaita paikkoja, työpajojen asiakkaat pääsevät niihin. Koulutuksetkin toimivat eri aloihin tutustumisena ja samalla saa kosketuksen opiskeluun. Jos oma ala ei ole selvillä, voi osallistua koulutuskokeiluun.

-Valma-koulutuksissa pajalaiset opiskelevat tutkintojen yhteisiä aineita, matematiikkaa, ruotsia, englantia ja äidinkieltä. Moni ajattelee selviävänsä ammatillisista aineista, mutta yhteiset aineet pelottavat. Tätäkin kynnystä on madallettu, Kauranen kertoo.

Hyriassa toimii oppilaitosetsiviä

Hyriassa on kaksi oppilaitosetsivää, Susanna Huttunen Hyvinkäällä ja Kristian Markio Riihimäellä. Työ käynnistyy, kun opettaja, kuraattori, opo tai terveydenhoitaja huomaa tukea tarvitsevan nuoren ja ohjaa hänet oppilaitosetsivälle. Myös alaikäisen vanhemmat voivat olla yhteydessä etsivään.

Markio kuvailee työtään hektiseksi. Alussa hän voi tavata nuorta kolmekin kertaa viikossa ja auttaa asioiden selvittämisessä. Tapaamisten välissä Markio selvittää nuoren kanssa, miten koulu saataisiin sujumaan tai mitä muita palveluita hän tarvitsee. Oppilaitosetsivä tarvitsee hyvät verkostot.

Osa nuorista tarvitsee enemmän tukea; osalle riittää se, että heille neuvoo mistä esimerkiksi Kelan tukia tai opintolainaa haetaan.

-Oppilaitosetsivä työskentelee nuoren ehdoilla sitä kohti, mitä nuori haluaa. Osallistuminen on vapaaehtoista, Markio alleviivaa.

-Nuorena ei tarvitse tietää, mitä haluaa tehdä loppuelämänsä. Sanon aina, että ehdit vielä opiskella toisen ja vaikka kolmannenkin ammattisi, Markio kannustaa.

Kauranen ja Markio pitävät työtään palkitsevana.

-Välillä mennään askelia eteen ja välillä taakse. Hyvistä suunnitelmista huolimatta aina ole nuorelle oikea aika opiskella. Työssä on palkitsevaa, kun nuoret löytävät paikkansa, Kauranen tiivistää.

-Palkitsevinta on, kun nuoret ottavat itse yhteyttä ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Keväällä koen onnistumista, kun he valmistuvat ammattiin, Markio toteaa.

Inka Finne löysi opiskelumotivaation työpajalta

Hyvinkääläinen, nyt 23-vuotias Inka Finne ei ollut peruskoulun jälkeen varma, mikä hänestä tulee. Finne kävi kymppiluokan ja hakeutui kauppaoppilaitokseen. Opinnot takkusivat.

-Minulla oli masennusta, ja oli fiilis, että lopetan koulun. Työpajalle meno oli hyvä vaihtoehto, Finne kertoo.

Hän aloitti työssäoppimisjaksonsa työpajassa ja jatkoi sen loppuun Uimalan kahvilassa. Työ asiakaspalvelussa oli samanlaista kuin muuallakin, mutta ohjaajilta sai enemmän tukea. Työpajan jälkeen Finne yritti jatkaa opiskelua kauppaoppilaitoksessa, mutta ei edelleenkään kokenut alaa omakseen. Hän erosi koulusta ja meni kahdeksi kuukaudeksi startti-pajalle Paavolaan. Tämän jälkeenkin hän yritti vielä tehdä merkonomi-opintoja.

-Valitsin merkonomiopinnot, koska minulla ei ollut ollut haavetta ammatistani. Sain yhden tutkinnonosan tehtyä koulussa ja toisen osan suoritin Uimalan kahvilassa ja Rentukka-kahvilassa. Mietin, kannattaako tutkintoa tehdä, vaikka jäljellä olisi enää ollut vuosi.

-Pajalla koin ”valaistumisen”, ettei minun tarvitse tehdä tutkintoa vain tutkinnon takia. Oli aikoja, etten tehnyt oikein mitään, mutta sitten menin Nastan pajalle starttivalmennukseen. Kolmessa kuukaudessa sain elämän- ja unirytmin järjestykseen. Siellä opeteltiin raha-asioiden hoitoa ja ilmaisutaitoa, Finne kertoo.

– Starttivalmennuksesta jatkoin suuntavalmennukseen. Muutos jännitti. Suuntavalmennuksessa oli raamit viikkorytmille. Itsellä oli mahdollisuuksia vaikuttaa tekemiseen. Iso osa arkea oli lyhytelokuvan tekeminen Red Carbet -festivaaleille, Finne jatkaa.

Suuntavalmennus oli käänteentekevä Finnelle.

 -Tein ohjaajan kanssa ammatinvalinnan psykologisen testin. Olin ajatellut aiemmin, että haluaisin nuoriso-ohjaajaksi, mutta en uskonut pystyväni siihen. Testissä ammatti tuli uudelleen esiin. Ohjaaja tsemppasi minua hakemaan nuoriso-ohjaajan opintoihin, Finne kertoo.

Finne aloitti nuoriso-ohjaajan opinnot syksyllä 2018.

-Olen löytänyt oman juttuni, ja opiskelu on mennyt hyvin. Tykkään tehdä nuorten kanssa asioita ja auttaa heitä. Pystyn samaistumaan nuorten tilanteeseen ja tukemaan heitä.

– Tuen saaminen pajalla oli isoin juttu. Se, että ammatinvalintatestin jälkeen ohjaaja sanoi, sinä pysyt tähän, Finne tiivistää.

Tuomas Rasimus on saanut elämänsä järjestykseen työpajalla

37-vuotias Tuomas Rasimus on tyytyväinen työpajatoimintaan SER-kierrätyskeskuksessa.  Neljättä vuotta työpajalla käyvä Rasimus on saanut tietokoneiden kasaamisen lomassa elämänrytmistä kiinni. Kun hommat ovat alkaneet sujua, vastuuta on tullut lisää.

Rasimus kuuluu pajaneuvostoon. Pajaneuvostolaiset kuulostelevat päivittäin pajalaisten keskuudessa tunnelmia ja mielipiteitä. Pajaneuvoston kokouksessa näkemykset vedetään yhteen, jotta toimintaa voidaan kehittää.

Rasimus kiittelee vuolaasti SER-kierrätyspajan yhteishenkeä ja ihmisten tasavertaisuutta.

-Täällä on koko ajan konkreettista, oikeaa tekemistä. Tavoitteenani on mennä töihin saatuani elämänrytmistä kiinni. Pajalla olo on väliaikaista, Rasimus kertoo.

Konkreettista ja tavoitteellista tekemistä

Yksikönvastaava Arto Kranttila on tyytyväinen toukokuussa viisi vuotta toimineeseen SER-kierrätykseen, jossa työskentelee myös kuraattori ja valmentaja. Kranttila korostaa pajatoiminnan monipuolisuutta ja sitä, että työntekijät ja valmennettavat tekevät töitä yhdessä ja tasavertaisina.          

-Ihmiset kaipaavat konkreettista ja tavoitteellista tekemistä. Työtä on kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Paja oli ennen työpainotteinen, mutta nykyään työ on pieni osa valmennuksen rinnalla. Monet tarvitsevat apua CV:n ja työpaikkahakemuksen tekoon tai esimerkiksi työvoimatoimistossa asiointiin, Kranttila kertoo.

Tulokset puhuvat puolestaan.  SER-kierrätyksen toiminnassa on samanaikaisesti 80 – 85 henkilöä. Viime vuonna heistä 30 lähti työelämään tai opiskelemaan.

Ihmisten työpajallakäyntiaika vaihtelee. Nopeimmillaan pajalle tullut on jatkanut eteenpäin kolmessa viikossa, jotkut ovat olleet useamman vuoden.  Kranttila korostaa, ettei ketään hätistellä tai painosteta lähtemään pajalta varsinkaan silloin, jos perusasiat ovat rempallaan.

-Meiltä lähteneet ovat pysyneet hyvin töissä. Täältä lähdetään paljon varastotöihin, kuljetusalalle ja kiinteistönhuoltoon. Yksi meillä ollut löysi sisäisen motivaationsa, pääsi muualle töihin ja kohosi jo reilun vuoden työssä olon jälkeen vastuulliseen, työnjohdolliseen asemaan, Kranttila kertoo.

Yksikönjohtaja Arto Kranttila uskoo, että vastuuta antamalla luottamus kasvaa ja yhteistyö paranee. Tuomas Rasimus viihtyy pajalla, ja on edennyt uusien työpajalaisten perehdyttäjäksi ja työpajaneuvoston jäseneksi.

Laita jakoon jos tykkäsit 🙂Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Email this to someone
email